Kuinkas sitten kävikään?

Satuin ihan vahingossa huomaamaan, että Vilperin kasvattajalla oli uusi pentue syntynyt helmikuussa. Laitoin siitä kesken työpäivän viestin miehelleni, ja niin vain kävi, että pääsiäisenä matkasimme koko perheellä 500 km kohti pohjoista katsomaan pentuja.

Nyt meillä on Tokko!

Tokko 180416

Ensimmäiset päivät Tokko tutustui Onniin ja elämään meillä. Onni ei ole vieläkään ihan varma mitä mieltä Tokosta olisi. Päikkärit Onni ja Tokko nukkuivat aluksi ulkona yhdessä miltei päälletysten. Yöt Tokko nukkuu sisällä pentuhäkissä meidän makuuhuoneessamme. Käymme kerran tai parikertaa yössä ulkona. Hän nimittäin osaa jo kertoa milloin pitää mennä pisulle. Vahinkoja kuitenkin sattuu aina silloin tällöin, kun ei olla riittävän nopeita.

Nyt Tokko osaa olla jo ulkotarhassa itsekseen. Säästämme vähän Onnia, kun vanhus meinasi väsyä kokonaan pentuvahtina ollessaan.

Ruoka on kolme kertaa päivässä pentunaksuja, hirvijauhelihaa, kermaviiliä ja raejuustoa. Tällä sapuskalla kasvaa iso ja hurja hirvenhaukkuja!

Lenkkeilyä tehdään omassa pihassa ja läheisellä metsäautotiellä. Tokko on jo kovin kiinnostunut keväisen luonnon hajuista.

tokko hirven jäljillä
Tokko hirven jäljillä

Tietoa kirjoittajasta

riikkatiina

Kirjoittelen meidän kotipihan tapahtumista. Meillä on sekalainen määrä koiria, kaksi lasta ja sekalainen tontti maalla sekä rajallisesti aikaa kaikkeen. Viime aikoina remonttipuuhat sisätiloissa ovat haitanneet pihanlaittoa, mutta tehdään mitä keritään ja jaksetaan. Kaiken ei aina tarvitse olla ihan tiptop, eikä tässä pihassa todellakaan ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *