Meidän Onni-koiramme seisoi paikoilleen jähmettyneenä korvat pystyssä ja häntä liikkumatta selän jatkona. Mitä lie papparaisen mielessä liikkui. Naapurin kanat olivat yksissä tuumin päättäneet tulla aidan ali vierailulle meidän pihaamme. Onneksi eläkkeellä oleva metsästyskoiramme Vilperi oli minulla hihnassa muuten olisi saattanut tulla kanapaistia ruokalistalle.
Vilperi ei onneksi huomannut koko kanojen marssijoukkoa. Hän on jo 14sta vuotias eikä enää ihan niin valpas vahti. Kuvassa marssipataljoona johtanut kukko.
